Vanhuksen arkeen tukea

 

Vanhuksen pärjäämistä kotona on tuettava mahdollisimman pitkään erilaisilla palveluilla, jotka viedään2017-03-19 kotiin asti. Koti on inhimillinen vanhuksen asuinympäristö, jos se on turvallinen ja apu on saatavilla tarvittaessa. Kotona asuminen ei voi olla pelkkää selviytymistä ja ahdistusta aiheuttavaa odottamista. Odottamista, että jotakin tapahtuisi, joku tulisi, tai pelkoa siitä, että sattuu yllättävä vahinko.

Palvelutarpeen kartoitus tulee tehdä riittävän usein, sillä ikäihmisen kunto saattaa heiketä nopeasti ja arvaamatta. Räätälöity palvelujen tarve yksilökohtaisesti voi tuoda ratkaisun siihen, että vanhus tuntee elämisen turvallisena tutussa ympäristössä. Nyt apua voi saada kunnalta, yksityisiltä palveluntarjoajilta sekä erilaisilta vapaaehtoistyöhön perustuvilta järjestöiltä. Vaan mitä sitten oikeasti tarvitaan, voi olla ylivoimaista ratkaista omin avuin yksin asumaan tottuneen vanhuksen mielessä – sitkeys ja usko pärjäämiseen saattaa viedä vanhuksen liian nopeasti laitoshoitokuntoon, mikä olisi ollut estettävissä oikeanlaisella ennaltaehkäisevällä varhaisella puuttumisella ja tarvittavin tukitoimin.

Palvelukotipaikkaan pääsy tulee olla mahdollista silloin, kun se on tarpeen. Teknologisten ratkaisujen käytön, omaishoitajien koulutuksen ja tuen sekä vanhuksen liikkumista tukevien palveluiden avulla tuetaan kotona olemista. Vanhuksen on oltava mahdollisuus sanoa, mitä asioita hän palvelultaan odottaa ja tultava kuulluksi. Kaikista saatavilla olevista palveluista on oltava vertailukelpoista tietoa, johon tulee olla esteetön pääsy. Monet ikäihmiset ovatkin jo verkon käyttäjiä, mutta silti suuri osa vanhuksista tarvitsee tiedon muilla konstein.

Kotipalvelun saatavuus tarvittaessa tukemaan kotona olemista on oltava mahdollista. Kotipalvelun henkilöstömitoitus on saatava sille tasolle, että kartoituksen perusteella hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevat vanhukset sen saavat. Vanhusten kanssa työtätekevien sijaisjärjestelmä on saatava pelaamaan, ettei liikakuormitus uuvuta töissä olevia, jotka joutuvat ”otona” hoitamaan omien työtehtäviensä lisäksi sairastuneenkin työkaverin työt. Usein kuulee myös vanhuksen omaisten kommentteja siitä, että kotipalvelun sisältö ei vastaa palvelun tarvetta. Siksi onkin erittäin tärkeää, että yhdessä palvelun tarvitsijan ja omaisten kanssa käydään läpi se, mitä palvelulta odotetaan, mitä palvelu voi tuottaa ja tarvitaanko muita tukipalveluita avuksi.

Tasapaino ja reaktionopeus kärsivät, kun ikää tulee lisää tai käytössä olevat lääkkeet vaikuttavat toimintavalmiuteen ja aisteihin. Lisäksi luusto haurastuu, jolloin se kestää vähemmän kolhuja. Kotona olemiseen tarvitaan apua siis hyvinkin yksinkertaisiin asioihin. Miten ennaltaehkäistään liukastumisia, miten ylähyllyltä saa tavaran, kuinka ja kuka vaihtaa verhot ja pesee ikkunat, miten muistaa sammuttaa lieden ja kahvinkeittimen, miten pyykinpesu hoituu, kaupassakäynti … jne. Listaan voisi jatkaa loputtomiin ja siksi on tärkeää, että ennaltaehkäisevin toimin tehdään vanhuksen arjesta elämisen arvoista.

 

Google Plus
{{ message }}

{{ 'Comments are closed.' | trans }}